Sweet Dreams

Meidän perhe-elämä on jatkunut hyvinkin tasaisena, ollaan käyty töissä, kotona ollaan katsottu yhteisiä sarjoja ja joskus tehdään ruokaakin yhdessä. Elämä ei tokikaan ole aina ruusun terälehdillä tanssimista ja se kuuluu elämään. Olemme huomanneet uusia puolia toisistamme ja nyt opettelemme elämään niiden kanssa. Yksi turhimmista kinoista mitä meille on tullut, tuli nurmikon leikkaamisesta. Kumpikaan meistä ei sitä halunnut tehdä, minä sen takia koska en tykkää mennä pomppimaan muiden ikkunoiden alle (meidän pitää vuorollaan leikata kaikkien rivitalon asukkaiden nurmikot) ja Manu ei vain yksinkertaisesti siitä tykkää. Kun olimme muutaman päivää siitä vääntänyt ja pompotellut edestakaisin kumpi sen tekee ja miettineet jo muiden ihmisten palkkaamista siihen hommaan, päädyimme siihen ratkaisuun että menemme tekemään sen yhdessä. Tästä syystä sovimme että tulevaisuudessa jos jonkin asian tekemisestä tai jostain muusta tulee kinaa, se tehdään yhdessä, jolloin molemmat ovat siinä toistensa t

Olen ollut jo monien vuosien ajan kiinnostunut true crime dokumenteista ja podcasteista, joten ajattelin nyt kirjoittaa siitä kuinka kiinnostukseni näihin alkoi, ja mikä minua niissä kiinnostaa.  Olen nuoresta asti rakastanut lukemista ja lukenut monen kaltaisia kirjoja, mutta ensimmäiset mysteereistä kertovat kirjat joista innostuin olivat neiti etsivät. Innostukseni kasvoi mysteereistä rikoksiin ja aloin lukemaa, tai ainakin yritin lukea Hercule Poirot kirjoja. Ainut ongelma näissä vain oli, etten jaksanut niiden omasta mielestäni pitkäveteistä kirjoitustyyliä. Tästä syystä aloin katsomaan kirjoihin pohjautuvia elokuvia ja sarjoja, ja niitä kyllä jaksoin seurata ja aina pohtia että kukakohan kyseisen jakson murhan on tehnyt.  Sherlock Holmes on myös yksi innoittajistani true crimeen. Vaikka molemmat näistä ovatkin fiktiivisiä hahmoja, ovat he silti ponnahduslautoja olleet ainakin minulle oikean elämän murhatapauksiin ja niihin kiinnostumiseen. Vielä kun en omistanut Netflixiä, katsoi

Koska olin edellisenä iltana mennyt melko varhain nukkumaan, heräsin jo joskus kahdeksan aikoihin ja siirryin heti ensimmäisenä suihkuun. Aamupalaksi vetäisin leivän ja jugurtin seassa mysliä, joka olikin hyvin täyttävää. Syömisen jälkeen oli aika suunnitella mitä haluaisimme päivällä tehdä ja päädyimme kokeilemaan onneamme pyörävuokraamon kanssa, ja josko sieltä löytyisi kaksi sähköavusteista fat bikeä, ja kyllähän ne löytyivät.  Ensimmäiset pari polkaisua olivat niin outoja kun ei koskaan ennen ole sähköavusteisella pyörällä ajanut ja se pyörä vähän kuin ampaisi eteenpäin, johonka aluksi täytyi hieman totutella mutta loppupeleissä kyytiin tottui hyvin nopeasti. Ajoimme äidin kanssa pyörät mökille, jossa aloimme Aadan kanssa valmistelemaan itseämme pyöräilyreissua varten. Koska olemme molemmat hyvin palavaa sorttia, ja Aada on palanut jo useamman kerran tänä kesänä, tuli rasvaa läntättyä ihan kiitettävä kerros.  Siitä alkoikin seikkailumme, lähdimme kiertelemään ensimmäisenä sitä asut

Herätyskello soitti sulosointunsa klo 7:00, joten ei auttanut kuin nousta sängystä ja alkaa valmistautumaan lähtöön. Ensitöikseni aloin tekemään ruokaa, jotta Manun olisi helppo viikonlopun yli vain lämmittää tekemääni ruokaa. Samaan aikaan meikkasin itseni ja kuuntelin murhapodcastia johonka olen täysin rakastunut. Koska tunnen itseni, minun täytyi edellisenä iltana tehdä lista vielä tavaroista jotka minun täytyy  pakata, sillä muuten unohtaisin niistä suurimman osan ja kyllä, näin on tapahtunut ennen.  Manu lähti viemään minua kello yhdeksän aikoihin vanhempieni luokse, sillä sieltä lähtisimme siskoni kanssa Vuokattiin. Reissummehan kestää vain kaksi yötä, joten siihen nähden otin ehkä kohtuuttoman paljon tavaraa, mutta toisaalta koskaan ei voi tietää mitä vastaan tulee. En myöskään osaa valita koskaan mitkä vaatekappaleet ottaisin mukaan joten olen todennut että on helpompaa ottaa kaikki mahdollinen mitä voisi tarvita ettei sitten jää matkalla harmittamaan kun ei jotain tiettyä otta

Olen tämän illan tärrännyt täynnä energiaa ja intoa koska olen ollut niin tyytyväinen tähän päivään. Töissä minut oltiin sijoitettu alusvaatteisiin ja asusteisiin, mikä käytännössä tarkoitti sitä että pidän nämä paikat siistinä ja laitan uusia tuotteita esille. Syy minkä takia olen ollut innoissani tästä päivästä on ollut se, että muutin ensimmäistä kertaa kahdella eri osastolla tuotteiden järjestystä ja se onnistui erinomaisesti! Olen saanut käyttää omaa luovuuttani ja se on tuntunut mahtavalta. Päivän aloitin alusvaateosastolla tuotteiden hälyttämisellä, niiden paikalle laitolla ja alusvaatteiden siistimisellä. Onnekseni eräs työntekijä oli laittanut sen edellisinä päivänä aivan tip top kuntoon, joten minulle jäi lähinnä yksittäisten alusasujen laitto oikeille paikoillensa ja pienimuotoista järjestelyä jotta kaikki tuotteet mahtuvat esille.  Tämän jälkeen siirryin uima-asujen luokse jotka näyttävät hyvin usein siltä kuin pyörremyrsky olisi pyyhkäissyt niiden yli, joten minun täytyi s

Ihan ensimmäisenä haluan kiittää jokaista lukijaa ja kertoa teille kuinka ihanaa teille on kirjoittaa, ja vielä mahtavampaa tästä tekee se, että sivujeni kävijämäärä on ollut nousussa! Otan myös mielelläni vastaan ideoita siitä, mistä haluaisitte minun kirjoittavan, ja niitä voi laittaa vaikka Instassa tai snapissa viestillä sekä sähköpostilla. Pyrin julkaisemaan tekstejä joka maanantai ja perjantai, ja joissakin tapauksissa myös keskiviikkoisin. Tämän lisäksi vielä pieni huomautus, koska kirjoittelen pari kolme kertaa viikossa tiettyinä päivinä enkä silloin kun tekstin tapahtumat ovat tapahtuneet, tekstit tulevat useimmiten takautuvasti. Mutta tämän pidemmittä puheitta, siirrytään tämän päivän tekstiin. Päiväni alkoi hyvin normaalisti. Heräsin kello kahdeksalta, nousin sängystä ja menin suoraa suihkuun. Minulle on tullut tavaksi käydä aina aamuisin suihkussa, varmaankin koska tuntuu että herään siten paljon paremmin. Tämän jälkeen söin aamupalaa, meikkasin ja sitten lähdinkin jo töihi

Kun muutimme Manun kanssa yhteen, oli hänen asuntonsa hyvin miesmäisesti sisustettu eli vain kaikki välttämättömät huonekalut löytyi. Silloin olohuone koostui pelkästä sohvasta, sohvapöydästä, telkkarista ja telkkaripöydästä, kun taas nykyään se on hieman erilaisempi. Automaattisestihan tämä kalusteiden vähyys kuitenkin tarkoitti reissua Ikeaan. Onneksi saimme siskoni shoppailuavuksi nimittäin tavaraa kertyi kolmen kärryllisen verran. Matkaan lähdimme erittäin uskollisella Panovanilla johon me kolme sullouduimme ja olo oli välillä kuin silleillä suolassa. Olimme Manun kanssa tutkineet Ikean nettisivuja ja sieltä valkanneet kaiken minkä haluaisimme ostaa jotenka itse shoppailukierroksella ei mennyt kauaa. Suuremmaksi haasteeksi osoittautui itse tavaroiden löytäminen liikkeestä. Muutamia kertoja jouduin palaamaan hakemaan jotain yksittäistä tuotetta kun muut jäivät odottelemaan.  Minähän olin kuin seitsemännessä taivaassa koska rakastan sisustamista ja olin odottanut tätä reissua kuin ku

Niin kuin jo aikaisemmassa kirjoituksessa teille jo vähän kerroinkin ja olette saattaneet Instagramista joitain kuvia nähdä, olen alkanut seurustelemaan erään Manun kanssa. Olemme tunteneet toisemme jo useamman vuoden ajan ja olemme olleet kavereita, mutta sitten kävikin ilmi että meillä on tunteita toisiamme kohtaan. Aluksi vain juttelimme kaikesta mahdollisesta mitä mieleen tuli ja huomasimme kuinka samanlaisia olemme. Meidän ajatukset tulevaisuudesta ja elämän "virstapylväistä" ja siitä milloin nämä tapahtuisivat, ovat hyvin saman tyylisiä. Koska kaikki loksahti meillä niin hyvin paikoilleen, olemme edenneet suhteessamme ehkä hieman vauhdikkaasti ja päädyimme melko nopeasti muuttamaan yhteen. Tällä hetkellä asumme uudenkarheassa rivitalokaksiossa rauhallisella perheystävällisellä alueella. Meidän yhteiselo on lähtenyt erittäin mukavasti käyntiin ja elämme sellaista rauhallista perhe-elämää, vaikkakin ensimmäinen kuukausi oli hieman yksinäinen. Kun irtisanoudun entisestä ty

Niin kuin aikaisemmassa kirjoituksessa ohimennen mainitsin, olen löytänyt uuden työpaikan jossa olen ollut nyt noin kuukauden. Ensimmäinen päivä jännitti minua tietysti niin paljon, että käteni tärisivät ja jalkani tuntuivat makaronilta, mutta onneksi perehdyttäjäni oli aivan ihana ja pysyi tukenani koko päivän. Aluksi minulle annettiin esittelykierros liikkeestä ja sen tiloista ja jonka jälkeen kävimme läpi tärkeitä liikkeeseen liittyviä toimintatapoja.  Kun asiat oltiin käyty läpi, oli aika siirtyä opettelemaan kassaa ja onnekseni silloin ei ollut erityisen ruuhkainen päivä, jotenka sain opetella sen käyttöä kaikessa rauhassa. Kassa on hieman vanhanaikainen, siinä ei esimerkiksi itse kassa ja kortinlukija keskustele keskenään, vaan summa on näppäiltävä kortinlukijaan manuaalisesti. Tämä ei onneksi haittaa, sillä kun kassatyöskentelyyn saa tietyn rytmin, ei kyseistä "ongelmaa" edes huomaa.  Kyseinen liike on siis vaatekauppa, jotenka työ on hieman erilaisempaa kuin kahvilaty

Elämä on täynnä pieniä ja isoja muutoksia ja joskus muutoksia on vaikea kohdata ja hyväksyä. Viimeisien kuukausien aikana olen saanut oman osani suurista muutoksista, ja yrittänyt sulatella niitä. Ensimmäinen suuri muutos oli minun ja Antin ero, enkä mitenkään erityisemmin ala avaamaan eroamme tai sen syitä, mutta onneksemme ero tapahtui sovussa ja olemme yhä ystäviä.  Samaan rytäkkään päädyin irtisanoutumaan edellisestä työstäni, sillä en enää nauttinut siitä ja sen jälkeen tulikin korona ja työntekijöitä lomautettiin eikä työpaikkoja ollut tarjolla. Onnekseni minulla oli jo uusi työ luvattuna, minun täytyi vain odotella sen aikaa, että korona rauhoittuu ja työntekijöitä otetaan töihin lisää.  Luonnollisesti tuli aika muuttaa Antin luota pois, ja uusi kotini sijaitseekin nykyään Seinäjoella, mikä on mukavan matkan päässä nykyisestä työpaikastani. Alue on hyvin rauhallista ja täällä on mahtavat lenkkeilymahdollisuudet joita on tullut muutamia kertoja tutkittua, mutta viimeaikaisten hel