Kun muutimme Manun kanssa yhteen, oli hänen asuntonsa hyvin miesmäisesti sisustettu eli vain kaikki välttämättömät huonekalut löytyi. Silloin olohuone koostui pelkästä sohvasta, sohvapöydästä, telkkarista ja telkkaripöydästä, kun taas nykyään se on hieman erilaisempi. Automaattisestihan tämä kalusteiden vähyys kuitenkin tarkoitti reissua Ikeaan.
Onneksi saimme siskoni shoppailuavuksi nimittäin tavaraa kertyi kolmen kärryllisen verran. Matkaan lähdimme erittäin uskollisella Panovanilla johon me kolme sullouduimme ja olo oli välillä kuin silleillä suolassa. Olimme Manun kanssa tutkineet Ikean nettisivuja ja sieltä valkanneet kaiken minkä haluaisimme ostaa jotenka itse shoppailukierroksella ei mennyt kauaa. Suuremmaksi haasteeksi osoittautui itse tavaroiden löytäminen liikkeestä. Muutamia kertoja jouduin palaamaan hakemaan jotain yksittäistä tuotetta kun muut jäivät odottelemaan.
Minähän olin kuin seitsemännessä taivaassa koska rakastan sisustamista ja olin odottanut tätä reissua kuin kuuta nousevaa. Samalla kun minä poukkoilin hyllyjen välissä innostuksen kiilto silmissäni, muut melkeinpä raahautuivat perässäni. Aluksi luulin että selviämme yhdellä normaalilla kärryllä ja yhdellä mihin laitetaan kalusteet, mutta jo heti alkutaipaleella jouduinkin kipittämään takaisin alkuun ja hakemaan yhdet kärryt lisää.
Kalustelaatikoiden määrä hieman yllätti, ja jos olisimme noudattaneet kärryjen painorajoitusta, olisi meidän todennäköisesti pitänyt ottaa neljännet kärryt joukkoon. Kun olimme päässeet kunnialla kassojen ohi ja saaneet tavarat panovaniin, alkoi meidän kotimatka. Tuttuun tapaan torkuin suurimman osan kotimatkasta ja nojailin Manun käteen, mikä kuulemma meinasi sen takia irrota.
Kotia päästyämme kello oli jossain 21 tienoilla, mutta kävimme silti pyytämässä Manun isältä kokoamisapua, koska emme olisi mitenkään saaneet niitä kahdestaan laitettua. Ahkeruus palkittiin eikä seuraavalle päivälle jäänyt koottavaksi kuin yksi hylly ja muutamat seinään kiinnitettävät valot.
Ihan ensimmäisenähän koottiin se kaikista tärkein, eli meikkipöytä. Tästä olen haaveillut jo useamman vuoden ja vihdoin minulle avautui mahdollisuus ostaa pöytä. Tämän hankinnan jälkeen olen huomannut sen, että meikkini pysyvät paljon paremmin järjestyksessä, joka taas edesauttaa sitä että meikkaaminen on mukava aloittaa joka kerta. Jos siis mietit että onkohan meikkipöydän ostaminen järkevää, niin voin kokemuksesta sanoa että kyllä on! Nimittäin myös innostukseni meikata on lisääntynyt ja vaikka olisi kuinka aikainen aamu vaikka töihin, on todennäköisempää että meikkaan kuin että en.
Seuraavaksi tärkein oli tietysti lipasto mihin sain laitettua kaikki omistamani kauneustarvikkeet sekä muuta mahdollista sälää. Koska lipastossa on sen verran paljon tilaa, mahtuivat tavarat sinne hyvin ja tilaa jäikin vielä. Jostain syystä toiseksi ylin laatikko on alkanut pitää hirveää ääntä kun sen avaa ja sulkee, joten se pitäisi korjata jossain vaiheessa kun ehtii. Meillä myös tapahtui pieni mittausvirhe ja kyseinen lipasto ei mahtunutkaan siihen paikkaan johon sitä suunnittelimme, mutta nyt se toimi hyvin pienenä tilanjakajana.
Olohuoneessa meillä on Kallax-hylly johon olen ollut hyvin tyytyväinen. Lokerikot ovat juuri sopivan kokoisia ja alimmat korit mahdollistavat sen, että pientä sälää voi säilöä siten ettei niitä ihan jokainen näe. Silloin kun siinä ei vielä ollut mitään tavaroita, tuntui se hyvin huteralta mutta kun painoa tuli lisää, tuli siitä myös tukevampi. Todennäköisesti ohjeiden mukaan sen olisi varmaan pitänyt kiinnittää jotenkin seinään, mutta hyvinpä se on noinkin pysynyt pystyssä.
Sohva ja sohvapöytä oli meillä jo entuudestaan, mutta tyynyt ja torkkupeitto ovat uusia. Sovimme että saan sisustaa olohuoneen pinkihtäväksi ja makuuhuoneen sinertäväksi sillä ne ovat meidän lempivärit. Niin kuin kuvassa näkyy, verhoja meillä ei vielä ole koska en ole löytänyt vielä sellaisia joihin olisin rakastunut. Ikeassa oli yhdet todella ihanat verhot, mutta emme koskaan löytäneet niitä ja kun pääsimme loppuun asti, emme jaksaneet enää mennä takaisin päin niitä etsimään.
Makuuhuone sai uudet yöpöydät ja pöytälamput, sekä kauniin sinisen päiväpeiton. Niin kuin aiemmin mainitsin, makuuhuoneemme on sisustettu siniseksi, koska se on mielestäni rauhoittavan värinen, sekä Manun lempiväri. Meillä on myös uskollinen vahtikoira Pentti, joka valvoo meidän taloamme joka päivä.
Meillä on myös tällainen kompakti vaatehuone johon juuri ja juuri mahtuu meidän molempien vaatteet. Lipasto on jo aivan täynnä ja tangolle mahtuu vielä muutamia vaatteita. Nyt kun olen ollut vaateliikkeessä töissä, olen ostanut melko paljon uusia vaatteita, joten pian minun pitää varmaan alkaa nakkaamaan vanhemmasta päästä pois jotta uudemmat mahtuisivat ja siten saisin päivitettyä vaatevarastoani.
Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä ostimme terassille sohvan ja pöydän jotka eivät toki olleet Ikeasta vaan Minimanista, mutta torkkupeitot taas olivat Ikeasta. Nyt kun on ollut lämmin kesä, tässä on ollut mukava istuskella ja lukea kirjoja tai ihan vain rentoutua.
Tässä tuli samalla pieni kierros meidän kodista ja miltä se näyttää tällä hetkellä. Omasta mielestäni täältä puuttuu vielä jotain, ja todennäköisesti tässä ajan myötä pikkuhiljaa sisustan asuntoa lisää ja erilaisilla väreillä. Ensimmäisenä toki olisi tärkeää löytää jotkin kivat verhot olohuoneeseen ja keittiöön. Tavallaan haluaisin sellaiset, joista näkee mikä vuodenaika on nyt, mutta sitten toisaalta sellaiset joissa on sitä pinkkiä sävyä. Tätä en ole vielä saanut päätettyä sillä molemmat kuulostavat niin hyviltä ideoilta. Se on myös vielä hiukan auki minkä malliset verhot haluan, mutta onneksi niiden kanssa ei ole nyt mitään suurta kiirettä.
Kommentit
Lähetä kommentti