Siirry pääsisältöön

Urheiluloma

Koska olin edellisenä iltana mennyt melko varhain nukkumaan, heräsin jo joskus kahdeksan aikoihin ja siirryin heti ensimmäisenä suihkuun. Aamupalaksi vetäisin leivän ja jugurtin seassa mysliä, joka olikin hyvin täyttävää. Syömisen jälkeen oli aika suunnitella mitä haluaisimme päivällä tehdä ja päädyimme kokeilemaan onneamme pyörävuokraamon kanssa, ja josko sieltä löytyisi kaksi sähköavusteista fat bikeä, ja kyllähän ne löytyivät. 

Ensimmäiset pari polkaisua olivat niin outoja kun ei koskaan ennen ole sähköavusteisella pyörällä ajanut ja se pyörä vähän kuin ampaisi eteenpäin, johonka aluksi täytyi hieman totutella mutta loppupeleissä kyytiin tottui hyvin nopeasti. Ajoimme äidin kanssa pyörät mökille, jossa aloimme Aadan kanssa valmistelemaan itseämme pyöräilyreissua varten. Koska olemme molemmat hyvin palavaa sorttia, ja Aada on palanut jo useamman kerran tänä kesänä, tuli rasvaa läntättyä ihan kiitettävä kerros. 

Siitä alkoikin seikkailumme, lähdimme kiertelemään ensimmäisenä sitä asutusaluetta missä meidänkin mökkimme sijaitsi ja sen jälkeen päädyimme sellaisen isohkon mäen luokse jonka päätimme pyöräillä ylös. Koska pyörissä tosin oli sähköavustus, ylämäkipyöräily onnistui melko vaivattomasti, vaikka mäen päällä puuskutimme ja jalat tunsivat tehneensä jotain. 

Mäeltä suuntasimme metsäpoluille ja hetken päästä löysimmekin aivan ihanan uimapaikan metsän siimeksestä. Vesi oli aivan kirkasta ja ötököistä ei ollut tietoakaan. Vesikin oli sen verran lämmintä että sinne olisi voinut molskahtaa vaikka heti! Täältä aloimme suunnistamaan takaisin mökille, sillä meillä kummallakin oli hurjan kova nälkä. Hetken pyörimisen ja kartan tutkimisen jälkeen selvisimme tutulle tielle ja olimme perillä alta aikayksikön. 

Tällä välin vanhempamme olivat lähteneet uimaan joten ehdimme hyvin käymään suihkussa ja laittamaan itsemme valmiiksi ennen kuin he saapuisivat takaisin. Syömässä kävimme sellaisessa paikassa kuin Haapala, joka oli sisustettu erittäin kauniisti, vanhanaikaisesti, ja siellä oli myös panimo, joka oli lasiseinän takana. Kuvia en yhtään huomannut ottaa, sillä nälkä kaiveli mieltä jo niin paljon. 



Syönnin jälkeen Aada meni ruokalevolle, mutta päätimme isän kanssa lähteä pyöräilemään joitain metsäreittejä. Alun hankaluuksien jälkeen (joka sisälsi kaatumisen, nilkan venähdyksen ja useamman mustelman) pääsimme oikealle reitille, joka sekin oli hyvin hurja. Maa oli täynnä kiviä, isoja ja pieniä, ja koska en koskaan ennemmin ollut pyöräillyt tällaisessa maastossa, olin hyvin varautunut. Siinä missä isä viiletti kaukana edessä, minä tulin mummovauhtia perässä. Vasta loppumatkasta uskalsin päästellä vähän lujempaa vauhtia, mutta vaikka käsiin sattuikin kaiken jännittämisen takia, nautin reissusta hyvinkin paljon. Oikeastaan innostuin niin paljon että olisi ihan mahtavaa vielä joskus omistaa itse sellainen pyörä. 



Koska luonnollisesti pyöräilyn aikana tuli erittäin kuuma ja hiki, päätin äidin kanssa lähteä uimaan sille aikaisemmin löytämällemme uimapaikalle. Tässä välin Aadakin oli jo herännyt päiväuniltansa ja oli hänen ja isän vuoro lähteä pyöräilemään.


Kun saavuimme lammelle, ei siellä ollut paljoakaan ihmisiä eikä oikeastaan koko sinä aikana mitä siellä vietimme. Aluksi vain juttelimme rannalla ja nautimme auringonpaahteesta, mutta samalla myös keräsimme rohkeutta pulahtaa veteen. Vesi oli raikasta joten siihen tottumiseen ja hengityksen tasaamiseen meni hetken aikaa. Mutta sen jälkeen olikin aivan ihana ja virkistynyt olo, varsinkin sitten kun nousimme vedestä. Lampi oli niin äkkisyvä ettei oikeastaan missään kohtaa koskenut jalat pohjaan, varsinkin kun meni laiturilta. Mutta sellaista rantaakaan siinä ei oikein ollut mistä olisi voinut mennä kävellen joten laituri oli aikalailla ainut vaihtoehto mistä mennä. Minulle se toki sopi oikein hyvin koska jostain syystä en vain tykkää pohjista, sillä melko usein ne ovat hyvin mutaisia ja niissä on inhottava kävellä.  



Hetken kuivattelun jälkeen lähdimmekin takaisin mökille ja lähdimme vielä käymään illasta siellä samaisella vuorella kuin edellisenä päivänä. Illalla istuskelimme Aadan kanssa terassilla myöhään yöhön ja juttelimme niitä näitä päivän tapahtumista. Jossain vaiheessa minun oli kuitenkin luovutettava sillä olin niin väsynyt ja siirryin sänkyyn. 



Seuraavana aamuna heräämisen jälkeen lähdimme viemään vuokrapyöriä takaisin ja pakkaamaan tavaroita takaisin autoomme. Kotimatka oli jälleen pitkä mutta tällä kertaa oli minun vuoroni ajaa, mikä sinänsä vähän nopeutti matkaa. Kotona tietysti hyppäsin heti Manun syliin ja kerroin kaikki loman tapahtumat, joita en vielä ollut ehtinyt kertomaan. Vaikka välillä onkin ihana päästä lomalle, on silti myös ihanaa päästä takaisin normaaliin päivärytmiin ja omaan kotiin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elämäntapamuutos

Jossain vaiheessa elämää tulee se aika, kun et voikaan enää syödä ruokaa ja herkkuja samalla tavalla kuin nuorempana. Alatkin huomaamaan että hupsista, nehän jäävätkin sun kroppaan kiinni ja ennen kuin huomaatkaan, niin sulle on kasvanut pieni karkkimaha. Ja tämä on nyt sattunut minulle, ja taitaa olla aika alkaa tekemään asialle jotain. Ihan alkajaisiksi otin tietysti erittäin karmaisevat ennen kuvat, jotta voin vertailla lopputulosta (jos sellaista edes tulee). Tähän väliin on varmaan hyvä kertoa, että olen monta kertaa yrittänyt tehdä muutosta, liikkua enemmän ja muuta sellaista, mutta en ole koskaan oikein pystynyt pysymään suunnitelmissani. Mutta ehkä nyt kun kerron tämän suunnitelman koko internetille, on helpompi pysyä jämptinä. Olen ollut nyt syömättä siis minkään näköisiä karkkeja perjantain lauantain ja sunnuntain. Tänään minulla on ensimmäinen vapaapäivä, jonka olen päättänyt pyhittää niin sanotuksi cheat-päiväksi. Koska olen liian perso hyvälle, en ikinä onnistui

Jännittäviä uutisia!

 Minusta ei olekaan hetkeen aikaan kuulunut, osasyynä työt mutta myös minun yllätyksen takia. Olen viimeisien parin kuukauden aikana suunnitellut omia nettisivuja ja vihdoin ja viimein ne ovat valmiit! Siirrän siis kaiken blogi toiminnan sinne ja tämä blogi saa jäädä leijumaan tänne bitti avaruuteen. Uusien nettisivujen osoite on www.emiliakoivumaki.com  .  Menkäähän nyt siis tsekkaamaan niitä ja nauttikaa uudesta ulkoasusta!

Yhteinen elämä

Niin kuin jo aikaisemmassa kirjoituksessa teille jo vähän kerroinkin ja olette saattaneet Instagramista joitain kuvia nähdä, olen alkanut seurustelemaan erään Manun kanssa. Olemme tunteneet toisemme jo useamman vuoden ajan ja olemme olleet kavereita, mutta sitten kävikin ilmi että meillä on tunteita toisiamme kohtaan. Aluksi vain juttelimme kaikesta mahdollisesta mitä mieleen tuli ja huomasimme kuinka samanlaisia olemme. Meidän ajatukset tulevaisuudesta ja elämän "virstapylväistä" ja siitä milloin nämä tapahtuisivat, ovat hyvin saman tyylisiä. Koska kaikki loksahti meillä niin hyvin paikoilleen, olemme edenneet suhteessamme ehkä hieman vauhdikkaasti ja päädyimme melko nopeasti muuttamaan yhteen. Tällä hetkellä asumme uudenkarheassa rivitalokaksiossa rauhallisella perheystävällisellä alueella. Meidän yhteiselo on lähtenyt erittäin mukavasti käyntiin ja elämme sellaista rauhallista perhe-elämää, vaikkakin ensimmäinen kuukausi oli hieman yksinäinen. Kun irtisanoudun entisestä ty