Yhteinen elämä

Niin kuin jo aikaisemmassa kirjoituksessa teille jo vähän kerroinkin ja olette saattaneet Instagramista joitain kuvia nähdä, olen alkanut seurustelemaan erään Manun kanssa. Olemme tunteneet toisemme jo useamman vuoden ajan ja olemme olleet kavereita, mutta sitten kävikin ilmi että meillä on tunteita toisiamme kohtaan. Aluksi vain juttelimme kaikesta mahdollisesta mitä mieleen tuli ja huomasimme kuinka samanlaisia olemme. Meidän ajatukset tulevaisuudesta ja elämän "virstapylväistä" ja siitä milloin nämä tapahtuisivat, ovat hyvin saman tyylisiä.

Koska kaikki loksahti meillä niin hyvin paikoilleen, olemme edenneet suhteessamme ehkä hieman vauhdikkaasti ja päädyimme melko nopeasti muuttamaan yhteen. Tällä hetkellä asumme uudenkarheassa rivitalokaksiossa rauhallisella perheystävällisellä alueella. Meidän yhteiselo on lähtenyt erittäin mukavasti käyntiin ja elämme sellaista rauhallista perhe-elämää, vaikkakin ensimmäinen kuukausi oli hieman yksinäinen. Kun irtisanoudun entisestä työstäni, nykyisen työni aloittaminen viivästyi noin kuukaudella koronan takia. Olin siis sen aikaa päivät pääsääntöisesti yksin kotona ja illalla Manun kanssa. Yhtään tätä tilannetta ei helpottanut se, että Manun töissä oli kevät kiireet joka taas tarkoitti aikaisia aamuja ja myöhäisiä iltoja. Mutta niin vaan siitäkin selvittiin kunnialla läpi. Ettei minusta aivan mökkihöperöä olisi tullut, tapasin joitain ystäviäni sekä siskoani ja aina silloin tällöin vein Manulle ruokaa töihin ja saatoin jopa jäädä hetkeksi aikaa traktorin kyytiin seuraksi.

Nyt kun minunkin työni ovat alkaneet, on meidän elämään tullut rytmiä ja joka iltaiseksi tavaksi on tullut katsoa jakso tai pari sarjaa nimeltään Suits. Alun perinhän minä aloin katsomaan sitä kaikessa rauhassa, mutta jostain syystä tilanne päätyikin siihen etten minä saanut sitä enää yksin katsoa. Hän kiven kovaa väitti että sitähän sarjaa ei sitten katsota ja saman illan aikana lopputulos olikin se, että Manu katsoo minua koiranpentu ilmeellä ja kysyy että "voitaisiinko katsoa vielä yksi jakso?". 

Toukokuun aikana kävimme myös Ikeassa shoppailemassa uusia kalusteita ja saimme sisustettua kotimme juuri meidän näköiseksi. Voitte kuvitella että ennen minun muuttoa tänne, ei täällä ollut paljoa sisustuselementtejä. Mutta siitä Ikea härdellistä voinkin kirjoittaa kokonaan oman kirjoituksensa!

Meillä on ollut myös hyvin kova yritys alkaa lenkkeilemään yhdessä, mutta se ei ole vielä ihan oikein onnistunut, suurimmaksi osaksi sen takia että usein tulemme noin kahdeksan aikaan illalla kotiin, ja kun minä olen ollut päivän jaloillani ja Manu lähtenyt aikaisin aamulla töihin, ei energiaa oikein riitä. Mutta yritys on edelleenkin ollut erittäin hyvä!

Tällä hetkellä taidan elää elämää hieman kuin pinkkien sydänsilmälasien läpi, vaikkakin arki on myös laskeutunut elämäämme. Silti kannattaa nauttia joka ikisestä hetkestä sen rakkaansa kanssa, koska elämä on niin häilyväistä ja saattaa muuttua hetkessä.