Viimeiset puolitoista kuukautta olen työskennellyt melkeinpä päätä pahkaa, joten tänne kirjoittelun ei oikeastaan ole jäänyt aikaa ollenkaan. Nyt minulla on kuitenkin tulossa vähän enemmän vapaa-aikaa, jotenka ajattelin palata takaisin kirjoittamisen pariin.
Tänään kävimme siskoni kanssa valokuvailemassa, joten päätin pitkästä aikaa kihartaa hiukseni ja meikata kunnolla. En moneen kuukauteen ole käyttänyt edes meikkivoidetta maskien käytön takia, joten oli mukava laittautua kunnolla. Aamulla oli pakkasta noin -9 astetta mutta valmistautuessamme se onneksi ehti lauhtumaa. Siitä huolimatta Aada oli koko sen ajan hyvinkin jäässä, kun minulla taas ei ollut mitään ongelmia.
Nyt kun minulla on ollut vähän enemmän omaa aikaa, olen taas innostunut lukemisesta ja tällä hetkellä olen lukemassa kirjaa nimeltä Hobitti. Sitä ennen sain luettua E.L. Jamesin kirjan Mister, josta tykkäsin todella paljon. Toki lopussa se alkoi käymään hieman pitkäveteiseksi ja ennalta-arvattavaksi. Mutta suurimman osan ajasta se oli mielenkiintoinen, kiehtova ja romanttinen, sekä ripauksen jännittävä.
Töissä on mennyt todella hyvin, alkuvuodesta meillä oli inventaario jota omaan tapaani jännitin todella paljon. Eniten minua kai jännitti se, etten koskaan ole ollut inventaariossa, joten sen vieraus pelotti. Mutta lopputuloshan oli ettei siinä ollut mitään jännitettävää ja kaikki hoitui oikein mallikkaasti. Itse en osallistunut ensimmäiseen inventaariopäivään, jolloin inventoitiin varasto, mutta olin erittäin yllättynyt että sen lisäksi he olivat ehtineet hoitaa myös naisten alusvaatealueen. Hommahan oli hyvin yksinkertainen, ensin piipattiin skannerilla omalta alueelta kaikki tuotteet, jonka jälkeen skanneri vietiin synkronoitavaksi, ja kun kaikki alueet oli skannattuna, otettiin joku toinen alue ja laskettiin tältä alueelta tuotteet käsin. Ja tätä tehtiin kunnes tulokset olivat samat molemmissa laskuissa. Olimme niin ahkeria, että pääsimme inventaarion kolmantena päivänä hyvinkin etuajassa kotiin, emme olleet kuin neljä tuntia töissä. Se olikin miellyttävä yllätys, sillä edellisenä päivänä olimme kuitenkin olleet sen kymmenen tuntia töissä.
Oli ihanaa pitkästä aikaa päästä tekemään sitä mistä nauttii, eli valokuvailemaan ja sopivasti osui oikein kaunis päiväkin. Aluksi kävimme vakiopaikassa, mutta sen jälkeen päätimme kokeilla uutta paikkaa Törnävällä. Tosin Aada alkoi olemaan jo niin jäässä ettemme viitsineet olla siellä kovinkaan kauaa. Pitänee mennä tutkimaan sitä ympäristöä paremmin ajan kanssa!
Illemmalla kävimme vielä kaupassa, Aada onkin ollut suurena apuna kun olemme yhdessä käyneet ostoksilla, eikä kaikkea ole tarvinnut kantaa yksin.
Tämän enempää minulla ei ole tällä kertaa, hyvää alkavaa viikkoa kaikille!
Kommentit
Lähetä kommentti